Lihava mies heittää kolme kertaa vettä kiukaalle. Isä ja poika poistuvat saunasta. Istun kyyryssä kädet polvien päällä ja tunnen kuuman selässäni. Joku sanoo, että Suomi valittiin maailman parhaaksi maaksi. Nyökkään. Mies vasemmalla puolellani huomauttaa, etteivät ne ottaneet talvea huomioon. Hallin puolella kaunis nainen astelee altaan puoliväliin ja laskeutuu uintikaistalle.

Vedän takin päälle ja kietaisen kaulaliinan kaulaan. Suljen oven, laskeudun portaat alas ja kävelen bussille. Minulla on mukanani iso reppu, tyyny ja patja. Olen aikeissa muuttaa bussiin asumaan, koska en kestä olla enää kotona, eikä minulla ole ketään jonka luokse mennä. Laitan patjan takapenkille. Se mahtuu siihen juuri ja käyn makaamaan. Minulla on kuukausikortti, joten voin olla bussissa niin kauan kuin haluan.

Katson Big Brotheria. Edes tv:ssä ihmisiä. Ottaisin tuon Marin puolisokseni, jos se suostuisi.

Olen yrittänyt soittaa kavereilleni, mutta kukaan heistä ei vastaa. Menen ulos ja huutelelen kävellessäni kovaan ääneen mitä mieleen tulee.

Olen kasannut asuntooni viikkojen annoksen ruokaa. Tarkoitukseni on laittaa maailman paras biisi soimaan ja kuunnella sitä repeatina nuo viikot. En kestä tätä elämääni, minun on pakko paeta johonkin ja minä rakastan tätä biisiä.

Haluan kauniin naisen. Kauniit naiset ovat minun enkeleitä. Olen ruma ja läski, mutta silti haluan kauniin. Vain kauniista tulee onni rintaan. Kaunis nainen on elämän tarkoitus.

Olen kirjaston parapsykologiahyllyjen äärellä. Toivon, että jonkin maan ulkopuolisen korkeakulttuurin olennot ottaisivat minuun yhteyttä. Tämä syksy on liian pimeä ilman ufojen valoa. Avaruudessa on ainoa toivoni.

Ostoskeskukset luovat valoaan pimeään. Tuotteiden keskellä on hyvä olla. Kävelen kaikki kaupat läpi: kenkiä, kankaita, vaatteita, cd-levyjä, kirjoja, astioita. Pidän siitä, että ne ovat uusia ja niitä voi koskettaa.

Harhailen Matkakeskuksessa. Odotan jokaista junaa. Jos sinä tulisit niillä.

Kävelen kaupungilla, ihmiset ovat kiinni. En pääse sisään.

En halua enää kantaa raskasta taakkaa ilman palkkiota. Haluan itselleni paljon hyvää. Jos en saa muuta, ostan munkin, jossa on vaaleanpunapäällysteinen kuorrutus.

Olen rock-tähti, odotan Alkon edessä kaupungin kauneinta tyttöä, johon olen rakastunnut. Kaikki nuoruuteni rakkaudet resonoivat tuossa rakkaudessa. Tyttö ei tunne minua, enkä ole oikeasti rock-tähti, mutta laulan silti hittiä, seison takki auki pakkasessa ja odotan hänen tulevan ulos.

Haluaisin vain nukkua. Unista tulisi minun todellisuuttani. En muistaisi enää mikä on unta ja mikä kuolemaa.

Kaipaan kaikkiin suuriin kaupunkeihin. Sinne missä on jotain. Suunnistan Jyväskylässä Pariisin kartalla. Tulen pimenevän Tuomiojärven tuntumaan. Joku puliukko on nukahtanut rantaviivalle.

synkät pilvet peittävät taivaan
hän huutaa pettymystänsä vastaantulijoiden kasvoille
kuolema korjaa hänet ennen kuin hän on ehtinyt tehdä mitään
kaikki mahdollisuutensa hävittäneenä, mykkänä
hänet heitetään teloitettavien junaan

satatuhatta tonnia pimeää kylmää soraa
ihmisten rinnoille asetetaan paksuja metallilevyjä
jotka puristavat heidät kiinni Vapaudenkadun asfalttiin
paskakärpäset kävelevät heidän kasvoillaan
madot syövät heidän kuollutta lihaansa